Jälkee jälkee

Julkaistu: 30.5.2012 | Kirjoittanut: Elisa

Ollaan tänä keväänä Hipun kanssa kunnostauduttu meidän toisen pelastuslajin eli jäljen treenaamisessa. Hälyetsintäkoiraksi päästäkseen Hipun pitää suorittaa mun kanssa hausta loppukoe ja jäljeltä peruskoe. Jäljen peruskokeeseen kuulu päivä- ja pimeäosuus, joissa on kummassakin kilometrin mittainen jälki. Jäljeltä pitää löytää kolme esinettä ja jäljen päässä oleva kadonnut. Olen saanut paljon neuvoja kokeneemmilta treenikavereilta, ja nyt toukokuussa olimme VSPK:n kouluttajien pitämällä jälkikurssilla. Viimeisellä harjoituskerralla olimme Avantin teollisuusalueella. Alustana oli kuiva sora/sammalmatto. Varmaankin vaativin alusta, jolla Hippu on jäljestänyt.

Tein yhden jäljen itse, noin sata askelta ja päässä esine. Jäljellä oli ruokaa 10 askelta, sitten 5 tyhjää, sitten taas 10 ruokaa jne. Jälki oli suora, kulki myötätuuleen ja se ehti vanhentua parikymmentä minuuttia. Hippu jäljesti tarkasti ja sopivalla vauhdilla, vaikea alusta hidasti mukavasti. Jäljen päässä se ei juuri reagoinut esineeseen, vaan jouduin pyytämään siltä ilmaisun. Esineilmaisu käy hienosti jo muualla kuin jäljellä, mutta jäljen pääsäs oleviin esineisiin Hippis reagoi vähän vaihtelevasti. Toisena harjoituksen kouluttaja teki meille lyhyen namittoman jäljen, jolla harjoiteltiin jäljen nostoa. Hipulla oli noin metrin jana myötätuuleen, jälki siis sivutuuleen. Jälki nousi hyvin ja Hipulla oli hyvä tarkkuus kovasta sivutuulesta huolimatta.

Tänään aamulla oltiin Annan kanssa Ahdetien metsässä treenaamassa. Anna teki Hipulle 100 metrin jäljen heinäalustalle taimikkoon. Ruokaa oli samalla tavalla kuin eilisellä jäljellä, mutta nyt oli sivutuuli. Jälki aaltoili vähän (koska puut…) ja se vanheni 45 min. Jäljen päässä oli esine. Tein noston myötätuulesta, kuten eilenkin. Hippu nosti hyvin ja jäljesti huolella ja tarkasti. Viimeisen kymmenen metrin aikana se häiriintyi jostain ympäristötekijästä ja tuijotteli tielle – ei kyllä aavistustakaan, että mitä. Tällä kertaa Hippu kuitenkin reagoi esineeseen tosi hyvin ja teki ilmaisunkin. Syödä se ei malttanut eilen eikä tänään, joten sitten vaan vähentämään ruokaa ja vanhentamaan jälkeä, ettei vauhti kiihdy liiaksi :-)

Tallennettu kategorioihin Jälki | 46 kommenttia

Luonnetesti vai MH-kuvaus?

Julkaistu: 21.5.2012 | Kirjoittanut: Elisa

Pihakoiraihmisten pyynnöstä käsittelen tässä postauksessa hiukan tarkemmin MH-kuvauksen kulkua ja luonnetestin ja MH-kuvauksen keskinäisiä eroja. Rotuyhdistyksemme jäsenlehteen Pihaukseen on tulossa syksyllä tarkempaa käsittelyä samasta aiheesta sekä rotuyhdistyksen tämän vuoden luonnetestin tulosten yhteenvetoa. Käytän tässä pohjana materiaalia, jonka olen saanut Riitta Liimataisen ja Jorma Kerkän luonnetestin ja MH-kuvauksen eroja käsittelevällä luennolla. Kyse on siis samoista henkilöistä, jotka olivat Hipun MH-kuvaajina. Kumpikin toimii myös luonnetestituomarina.

MH-kokeessa testinohjaaja on aktiivinen kuten luonnetestin tuomari. MH-kuvaaja on passiivinen ja osallistuu koiran käsittelyyn vain poikkeustilanteessa. MH-kuvaus tehdään kaikille koirille aikataulutetusti (kyllä, sekuntikellon kanssa!) samalla tavalla eikä siinä haeta äärirajoja. MH-kuvauksessa koira on suurimmassa osassa kuvauksen osioita irti hihnasta, kun taas luonnetestissä koira pidetään kytkettynä kaikkialla muualla paitsi pimeässä huoneessa.

Omasta mielestäni suurin ja merkittävin ero MH-kuvauksen ja luonnetestin välillä on se, että MH-kuvauksessa ei ole ihmisen kohdistamaa suoraa uhkaa koiraan. Aaveet toimivat koiralle uhkana, mutta niissä ihmishahmo on häivytetty. Tämä on myös suurin syy siihen, miksi halusin viedä Hipun MH-kuvaukseen luonnetestin sijaan. Kokemukseni mukaan MH-kuvaus on myös tempoltaan hiukan kevyempi.

———–

MH KONTAKTI: Kuvaa koiran valmiutta otaa kontaktia ja vastata siihen vieraan ihmisen kanssa. Katsotaan, haluaako koira lähteä vieraan ihmisen mukaan.

LTE LUOKSEPÄÄSTÄVYYS: Koiran suhtautuminen vieraisiin henkilöihin. Yleensä tuomari on paikallaan; lähestyykö koira?

Koiran 1. mahdollisuus osoittaa jotakin mielentilastaan. MH keskeytetään herkemmin -> vähemmän riskejä.

———–

MH LEIKKI 1: Kuvataan koiran kykyä leikkiä esineillä ja taistella testinohjaajan (vieraan henkilön) kanssa. Ohjaaja leikkii ensin lelulla testinohjaajan antamien ohjeiden mukaan, minkä jälkeen ohjaaja ja testinohjaaja heittelevät lelua. Sitten testinohjaaja heittää lelun koiralle. Toisessa leikissä testinohjaaja houkuttelee koiraa leikkimään kanssaan. Kuvauksen aluksi leikitään siis kaksi kertaa. Kaikilla koirilla käytetään leikissä samaa lelua eikä sitä vaihdeta edes koiran koon mukaan.

LTE TAISTELUHALU: Koiran synnynnäinen taipumus nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Leikki toteutetaan koiran ehdoilla, ja tuomari voi käyttää paljon aikaa leikkiyrityksiin eri leluilla.

Vastaavuus kokeiden välillä jokseenkin sama.

———–

MH TAKAA-AJO: Kuvaa koiran halua ajaa takaa liikkuvaa esinettä (saalista) ja halua tarttua siihen – kiinnostuuko koira, kuinka paljon, ottaako saaliin kiinni? Saaliina on siksakkia etenevä viehe. Takaa-ajo toistetaan kahdesti.

LTE Ei vastaavuutta.

———–

MH AKTIVITEETTITASO: Kuvataan koiran reaktioita kolmen minuutin ajan tilanteessa, jossa ei tapahdu mitään. Henkisesti tasapainoinen koira asettuu paikoilleen. Koiranohjaaja seisoo paikoillaan kasvot kohti kuvaajia eikä ota koiraan mitään kontaktia.

LTE HERMORAKENNE: Tarkoittaa koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Luonnetestissä hermorakenteelle ei ole varsinaista omaa osiota, vaan sitä tarkkaillaan koko luonnetestin ajan.

———–

MH ETÄLEIKKI: Kuvataan koiran kykyä yhteistyöhön vieraan henkilön kanssa välimatkan päässä ohjaajasta (40 m). Etäleikkijä on ensin ”häivytetty” ihmishahmo, joka tekee leikkiinkutsueleitä. Sitten ihminen paljastetaan, ja hän toistaa leikkiinkutsun. Tämä kuvauksen osio osoittaa koiran toimintakykyä ja rohkeutta sekä taisteluhalua.

LTE TOIMINTAKYKY: Testataan monessa eri osiossa (koiraan kohdistuva uhka, kelkka, pimeä huone). Toimintakyky on ominaisuus, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaara vastaan. Toimintakyky on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio; ihmisillä puhutaan rohkeudesta. Luonnetestin eri osioissa toimitaan koiran antaman reaktion mukaan.

Kokeissa on vastaavuutta toimintakyvyn ja taisteluhalun osalta

———–

MH YLLÄTYS: Selvittää koiran valmiutta toimita yllättävässä tilanteessa. Haalari, joka vedetään maasta ylös kolmen metrin päässä koirasta. Samalla hetkellä koira lasketaan irti. Tarkkaillaan, lähestyykö koira haalaria itsenäisesti vai vasta ohjaajan mukana.

LTE KOVUUS: Koiran taipumus muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Haalari vedetään maasta ylös puolen metrin päässä koirasta. Koira tulee pian uudelleen samaan paikkaan pitkällä taluttimella, jolloin tarkkaillaan, suostuuko se lähestymään haalaria.

Kummassakin kokeessa koiralla on mahdollisuus iskeä suoraan kiinni haalariin -> terävyys.

———–

MH ÄÄNIHERKKYYS: Kuvataan koiran reaktioita yllättävään ääneen. Ääni tulee sivusta 1,5 metrin päästä ja kestää kolme sekuntia. Samalla hetkellä koira lasketaan irti. Tarkkaillaan ennen kaikkea sitä, pakeneeko koira.

LTE TEMPERAMENTTI: Tarkoittaa käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteideen ja ympäristöön. Luonnetestissä ääniärsykkeenä käytetään vierivää tynnyriä. Ääni tulee koiran takaa.

Kokeiden osioissa tulee esiin samat käyttäytymisen piirteet.

———–

MH AAVEET: Kuvataan koiran reaktioita uhkaavien, liikkuvien kohteiden edessä. Kohteet lähestyvät koiraa hitaasti. Tämä on MH-kokeen ainut osios, jossa koiralle voidaan ajatella aiheutettavan uhkaa. Valkoiseen kaapuun puetut toimihenkilöt lähestyvät vaiheittain vuorotellen, toinen etuoikealta ja toinen etuvasemmalta. Aaveet liikkuvat noin kolme metriä kerrallaan neljän metrin etäisyydelle koirasta. Osion lopuksi tunnistamattomat hahmot paljastetaan koiralle.

LTE TERÄVYYS: Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Tarkkaillaan sitä, miten koira vastaa uhkaan, kun se on tilanteessa ilman ohjaajaansa. Lisäksi tarkkaillaan koiran palautumista tilanteesta.

———–

MH LEIKKI 2: Kuvauksen lopuksi koiranohjaaja ja testinohjaaja leikkivät samalla tavalla kuin kuvauksen aluksi. Tarkkaillaan sitä, ovatko koiran reaktiot muuttuneet siitä, mitä ne olivat ensimmäisessä leikissä. Jos koira on kuormittunut runsaasti testin aikana, leikkihalu on vähentynyt. Puruote on merkitsevämpi kuin muu aktiivisuus.

LTE Tuomarilla on mahdollisuus suorittaa lisäkokeita, esimerkiksi leikkiä koiran kanssa uudelleen.

Kuormituksen jälkeen tehty leikki antaa lisätietoa hermorakenteesta.

———–

MH AMPUMINEN: Kuvataan koiran reaktioita sen kuullessa laukauksia. Ensin ammutaan kaksi laukausta koiran ollessa aktiivinen; tässä koira leikkii ohjaajansa kanssa vapaana. Halutessaan leikissä saa käyttää koiran omaa lelua. Sitten ammutaan vielä kaksi laukausta siten, että koira on kytkettynä ja se on passiivinen. MH-kokeessa ohjaaja saa halutessaan kieltäytyä laukauksista.

LTE LAUKAUSPELOTTOMUUS: Jokaiselle koiralle ammutaan vähintään kaksi ja enintään viisi laukausta. Ensimmäinen laukaus ammutaan koiran ollessa liikkeessä, toinen laukaus sen seistessä paikoillaan. Ampumaetäisyys on 20-50 metriä.

———–

MH-luonnekuvauksessa ja luonnetestissä arvioidaan useita samoja ominaisuuksia, mutta ne toteutaan toisistaan poikkeavilla menetelmillä. MH-kuvaajan kirjaavat vain näkemänsä arviointilomakkeeseen. Luonnetestituomarit arvioivat myös, mistä toiminto johtuu. Kokeet antavat tärkeää tietoa esimerkiksi koiran sosiaalisuudesta, uteliaisuudesta, pelottomuudesta, aggressiivisuudesta ja hermorakenteesta. On tärkeää huomata, että hyvin erilaiset koirat voivat saada luonnetestissä melko samanlaisen pistemäärän: eri osa-alueiden pisteet ovat siis tärkeämmät kuin kokonaispistemäärä! Luonnetestin saa määrätyin edellytyksin uusia kerran. MH-kuvauksen saa uusia kerran, jos koiranohjaaja keskeyttää kuvauksen (tehtävä ennen ampumista). Jos MH-kuvaaja joutuu keskeyttämään kuvauksen koiran liian kuormittumisen takia, ei uusintaoikeutta ole.

Tallennettu kategorioihin Koe | 2 kommenttia

Hippu MH-kuvauksessa

Julkaistu: 20.5.2012 | Kirjoittanut: Elisa

Olin tänään Hipun kanssa Suomen Leonberginkoirat ry:n järjestämässä MH-luonnekuvauksessa Oittaalla, Espoossa. Jännitin ihan hillittömästi, mutta onneksi pääsimme katsomaan yhtä koiraa ennen Hipun vuoroa, niin pääsi vähän paremmin kartalle siitä, mitä tuleman pitää. Luonnetestin kuvaajina olivat Riitta Liimatainen ja Jorma Kerkkä.

1a KONTAKTI tervehtiminen: 1 torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra -> torjuu
1b KONTAKTI yhteistyö: 3 lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut testinohjaajasta
1c KONTAKTI käsittely: 1 torjuu murisemalla ja/tai yrittää purra -> ei kokeilla, väistää voimakkaasti

2a LEIKKI 1 leikkihalu: 4 aloittaa ja on aktiivinen
2b LEIKKI 1 tarttuminen: 2 ei tartu, nuuhkii esinettä
2c LEIKKI 1 puruote ja taisteluhalu: 3 tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / korjailee otetta

3a TAKAA-AJO 1. kerta: 2 aloittaa, mutta keskeyttää
3b TARTTUMINEN 1. kerta: 1 ei kiinnostu saaliista
3a TAKAA-AJO 2. kerta: 1 ei aloita
3b TARTTUMINEN 2. kerta: 1 ei kiinnostu saaliista

4 AKTIVITEETTITASO: 4 tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen

5a ETÄLEIKKI kiinnostus: 3 kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI uhka/aggressio: 1 ei osoita uhkauseleitä
5c ETÄLEIKKI uteliaisuus: 4 saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä
5d ETÄLEIKKI leikkihalu: 2 ei leiki, osoittaa kiinnostusta
5e ETÄLEIKKI yhteistyö: 3 on kiinnostunut leikkivästä avustajasta

6a YLLÄTYS pelko: 3 väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista
6b YLLÄTYS puolustus/aggressio: 3 osoittaa useita uhkauseleitä
6c YLLÄTYS uteliaisuus: 1 menee haalarin luo, kun se on laskettu maahan
6d YLLÄTYS jäljellejäävä pelko: 3 pieni niiaus tai nopeudenvaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen
6e YLLÄTYS jäljellejäävä kiinnostus: 2 pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla

7a ÄÄNIHERKKYYS pelko: 4 pakenee enintään 5 metriä
7b ÄÄNIHERKKYYS uteliaisuus: 2 menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
7c ÄÄNIHERKKYYS jäljellejäävä pelko: 1 ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
7d ÄÄNIHERKKYYS jäljellejäävä kiinnostus: 1 ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a AAVEET puolustus/aggressio: 3 osoittaa useita uhkauseleitä
8b AAVEET tarkkaavaisuus: 3 tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista
8c AAVEET pelko: 5 peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan
8d AAVEET uteliaisuus: 1 menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois
8e AAVEET kontaktinotto aaveeseen: 3 vastaa avustajan tarjoamaan kontaktiin

9a LEIKKI 2 leikkihalu: 4 leikkii – aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
9b LEIKKI 2 tarttuminen: 3 tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

10 AMPUMINEN: 5 ohjaaja luopuu ampumisesta

Leikkihalut olivat kaikista suurin yllätys. Hyvä ettei multa pudonnut silmät päästä kun Hippu alkoi leikkiä vieraan ihmisen kanssa. Patukasta se ei olisi lopuksi luopunut lainkaan. Etäleikin avustajaan Hippu suhtautui vähän kuin outoon maalimieheen. Se haukkui ja tuli sitten mullekin haukkumaan, että tuolla on joku. Ampumisen päätin jättää väliin. Kuultiin autolla edellä olleiden koirien laukauksia ja Hippu reagoi niihin aika voimakkaasti. Vaikka se palautuikin todella nopeasti, päätin, että turha sitä on enää lopuksi niillä kuormittaa.

Kuvaajan mukaan Hippu on reipas ja rohkea mutta varautunut pieni koira :-)

Anna oli mukana katsomassa ja otti kuvauksen videolle. Laitan senkin katsottavaksi sitten kun saan sen.

Tallennettu kategorioihin Koe | 37 kommenttia

Lilli harrastaa

Julkaistu: 20.5.2012 | Kirjoittanut: Elisa

Keskiviikkona meillä alkoi Lillin kanssa ohjattu tokoryhmä Tuijalla. Ensimmäisellä kerralla meillä oli omana liikkeenä perusasento ja hyppy. Perusasennossa Lilli jää aavistuksen taakse; sehän väistää ohjaajaa tosi herkästi, esim. paikallamakuussa saattaa liikkua sivulle, kun sen viereen palaa. Perusasentoa saatiin hilattua eteenpäin siten, että koira ohjattiin liikkumaan kuten perusasentoon tulossa, mutta sitä ei tehty loppuun asti vaan palkka heitettiin eteenpäin. Vaikutus näkyi heti.

Hyppyä Lillin kanssa on aiemmin harjoiteltu sen verran, että se on kulkenut esteen yli. Aloitettiin AVO-paluuhypystä. Lilli odotti hienosti ja hyppäsi hienosti ekalla käskyllä ja tuli myös kivasti perusasentoon. Näitä tehtiin pari. Sitten aktivoin Lilliä kosketusalustaan, minkä jälkeen tehtiin ALO-hyppyä kosketusalustan kanssa. Lilli ei ihan vielä ymmärrä hyppykäskyä, joten Tuija avusti toisella puolen. Kosketusalustalle se hakeutui hienosti ja pysyi myös paikallaan sen sekunnin ennen kuin ehdin palkata.

Torstaina oltiin Kupittaanpuistossa mätsärissä Marin ja Nooan kanssa. Tarkoitus oli harjoitella lauantain näyttelyä varten. Lilli ei ole kauheasti tykännyt näyttelyhihnasta, mutta vähitellen on oppinut liikkumaan siinäkin ihan mukavasti. Tuloksena punainen nauha, jatkokehissä ei enää edetty. Kuvasta kiitos Marille!

Lillimatsari

Perjantaina oli rotuyhdistuksen agikurssin viimeinen kurssikerta. Ja voi että meillä oli huippuhauskaa! Meillä oli kaksi 5-6 esteen rataa. Ensimmäinen oli ihan yksinkertainen toiselta puolelta ohjattava kaari, jossa oli hyppy, putki ja kolme hyppyä. Lilli haki putkea tosi hienosti ja mulla kestikin pari toistoa ymmärtää, että mun on lähdettävä aiemmin liikkeelle, jos aion ehtiä ohjata sen hyppykaarelle. Sen jälkeen menikin hienosti :-)

Toisella radalla oli valssiharjoitus, esteinä siinäkin oli neljä hyppyä ja putki. Lilli haki taas esteitä hyvin, ohjaajalla kesti hetki ymmärtää, että mihin asti pitää ehtiä tukemaan, että päästään kauimmaisena kaarella olevalle hypylle. Valssi meni kivasti, olin vähän yllättänyt siitä, miten hyvin Lilli jo kestää sitä, että liikun pois suoritettavasta esteestä kohti seuraavaa.

Yksittäisenä tein rengasta ja keppejä. Renkaalla ei mitään ongelmia. Kepeillä Lilli jaksaa vasta yhden sarjan, neljä keppiä. Kahdeksaan keskittyminen ja osaaminen ei vielä ihan riitä. Hyvin se on hoksannut idean, kun on käytetty sekä verkkoja että vinokeppejä. Ei muuta kuin harjoitellaan vaan. Niin, ja Lillin mielestä kontaktiesteet on ihan sairaan kivoja, se on heti tarjoamassa nenäkosketusta jollain alastulokontaktilla kun silmä välttää.

Lauantaina oltiinkin sitten näyttelyssä Somerolla. Täytyy myöntää, että olin vähän yllättänyt (samoin kasvattaja ja pari muuta pihakoiranomistajaa), kun sain tuomarilta käteeni keltaisen nauhan. Koira tarvitsee kuulemma vielä aikaa. No kai ny, sehän on junnu! Lähinnä siis hämmästyttää se, että Hippu sai H:ta saman ikäisenä, vaikka oli noin miljoona kertaa huonommin kehittynyt. Lilli tykkäsi taas tuomarista ihan hirveesti, sen kanssa ei kyllä tarvi esiintymistä jännittää, kun tyyppi ottaa niin rennosti. Ihana koira!

Tuomarina oli Juha Putkonen ja hän arvosteli Lillin näin:
”13 kk. 36 cm. Kookas. Mittasuhteiltaan oikea. Hieman ilmavan vaikutelman antava. Sopiva luusto. Vielä kapeapiirteinen pää. Korvat saisi asettua paremmin. Keskiruskeat silmät. Hieman pitkä kuono. Hyvä purenta. Rintakehä ja eturinta saa vielä täyttyä ja alalinja kuroutua. Sapelinmuotoinen häntä. Riittävästi kulmautuneet raajat. Taka-askel jää lyhyeksi. Vielä epävarmat liikkeet.”

rodunomainen lähestyttäessä
JUN H

lillisomero

Tallennettu kategorioihin Agility, Näyttelyt, Toko | 55 kommenttia

Treeniähky, vai miten se oli…

Julkaistu: 16.5.2012 | Kirjoittanut: Elisa

Meidän viikko-ohjelma on treenikauden tässä vaiheessa tällainen:

maanantai: pihakoirien tokotreffit joka toinen viikko
tiisti: jälkipäivä, tai ainakin siihen pyritään
keskiviikko: Hipulla ohjattu aksa, Lillillä ohjattu toko
torstai: rauniot
perjantai: pihisten aksat/Hipun pelastushaku

Viikonlopuista vähintään toinen päivä kuluu yleensä jossain koirahommissa. Ja viikonloppuisin myös jäljestetään vähintään toisena päivänä. Ja nyt haluaisin mennä Hipun kanssa vielä BH-kokeeseen valmistavaa koulutukseen… Sanotaanko vaikka niin, että ”onneksi” rahatilanne ei just nyt anna periksi – ainakaan ilman pientä miettimistä ;)

Treeniähky on Marin lanseeraama nimitys koiraharrastuksentäyteiselle viikko-ohjelmalle. Kuinka paljon yhden koiran kanssa on edes järkevää harrastaa? Kannattaako haalia miljoona eri lajia – nimim. haku, jälki, rauniot, agi, toko? ”Harrastaminen” on ihmiselle, ei koira sellaista tarvitse, koira tarvitsee vain ”riittävästi jotakin tekemistä”. Jotkut ihmiset tarvisevat vain harrastuksen, toiset taas Harrastuksen isolla H-kirjaimella. Tai ehkä se onkin H niin kuin henkireikä arjen keskellä.

Kalenteri näyttää aika tiukalta, mutta onneksi pihakoira jaksaa. Ja onneksi treeneistä voi myös olla pois, jos siltä tuntuu.

Tallennettu kategorioihin Arki, Pohdintaa | 1 kommentti