Olen viimeiset 5-6 kuukautta jauhanut joillekin kavereille kohdetyöskentelystä niin paljon, että heitä varmaan kohta kyllästyttää. Kohdetyöskentely tuli apuvälineeksi Hipun pelkoreaktioihin viime syksynä. Sen jälkeen olen harjoitellut sitä paljon, paljon, paljon kummankin koiran kanssa. Olen sivunnut kohdetyöskentelyä täällä perustaitokurssin treenien yhteydessä – tässä siitä vähän tarkemmin.
Kohdetyöskentely tarkoittaa sitä, että koira opetetaan koskettamaan erilaisia kohteita kuonollaan tai tassullaan. Kuonokosketuksen kohde voi olla esimerkiksi ihmisen käsi, kosketuskeppi tai purkin kansi. Tassukosketukseen sopivat parhaiten maahan laitettavat alustat, kuten hiirimatto. Myöhemmin tassukosketusta voi käyttää myös seinäpintoihin esimerkiksi post-it-lappujen kanssa.
Kohdetyöskentely on äärimmäisen hyvä keino opettaa koiraa oppimaan. Kosketuskohteet ovat sille aluksi täysin merkityksettömiä, mutta koulutuksen kautta koira oppii, mitä sen kannattaa tehdä. Kohteisen koskettaminen on sille täysin tarpeeton toiminta, mutta siitä tulee tarpeellinen, kun kosketuksesta seuraakin jotain hyvää: palkkio. Kohdetyöskentely sopii loistavasti pienen pennun ensimmäisiksi harjoituksiksi. Kohdetyöskentelyssä kriteerin määrittely on selkeä sekä koiralle että ihmisille: kosketa kuonolla kohdetta, saat palkkion. Jos et kosketa, jos kosketat sivuun, et saa palkkiota.
Käytän itse kohdetyöskentelyssä pääasiallisesti kuonokosketusta. Kuonokosketus on koiralle fyysisesti yksinkertainen toiminto, joka sen on helppo tehdä. Siihen koira joutuu kuitenkin myös kunnolla keskittymään, koska kuonon painaminen jotakin vasten ei ole koiralle kovin tavanomainen tapa käyttäytyä. Yksi kuonokosketuksen ehdottomista eduista on se, että painaessaan kuononsa jotakin vasten koira ei voi samalla pälyillä ympärilleen kuten se voi tehdä esim. istumisen aikana.
Kohdetyöskentelyä voi käyttää apuna keskittysmiskyvyn ja oma-aloitteisuuden parantamisessa, pelottaviin asioihin (äänet, ihmiset ja käsittely, uusi ympäristö jne.) siedättämisessä, koiran ohjaamisessa ja tokoliikkeiden tai muiden temppujen opettamisessa. Monipuolinen hyödyntäminen edellyttää sitä, että peruskäytös (eli kohteen nopea kosketus kuonolla) on tosi, tosi vahva. Siinä on takana paljon toistoja ja sitä on harjoiteltu erilaisissa ympäristöissä, alkaen keittiön lattialta ja edeten eri risteyksiin lenkillä. Kuonokosketus on siitä kiitollinen harjoitus, että siihen on todellakin mahdollista saada nopeasti valtavat määrät toistoja. 3 x 10 toiston tekeminen ei vie aikaa kuin 1-2 minuuttia. Jos tunnin tv-ohjelman jokaisella mainoskatkolla tekee 30 toistoa ja ohjelman päätyttyä vielä 10 toistoa, se tekee yhteensä sata toistoa. Kun katsoo yhden tunnin telkkariohjelman joka päivä ja harjoittelee jokaisella mainostauolla, se tekee viikossa 700 toistoa. Sitä paitsi tämä harjoitus on niin kiva, että treenailu ei varmasti jää pelkkiin mainostaukoihin.
Kuonokosketuksen opettaminen
Valitse kohde, jota haluat koiran koskettavan. Varaa toiseen käteen valmiiksi palkkioita. Aseta kohde lähelle koiran kuonoa, mutta älä liikuta sitä (eli älä houkuttele koiraa koskettamaan). Pidä palkkiokäsi lähellä kohdetta – tarkoitus on opettaa koira erottamaan heti toiminta palkkioista. Useimmat koirat koskettavat kohdetta uteliaisuuttaan. Kehu koiraa kun se on menossa koskettamaan kohdetta ja palkitse se. Jos kohde ei kiinnosta koiraa lainkaan, palkitse aluksi pelkistä vilkaisuista. Tavoitteena on sujuva käytös: kun koira on saanut palkkion, sen tulisi heti lähteä tekemään toimintoa uudestaan. Jos palkkiot loppuvat kädestä kesken harjoituksen, laita kohde piiloon, jotta koira ei pääse koskettamaan sitä niin että et ole valmis palkitsemaan. Muista, että ennen kuin etenet vaiheesta toiseen, peruskäytöksellä pitää olla paljon toistoja!
1. video: Käytöksen aikaansaaminen, kohteen paikan variointi, kesto
– Kosketuksen aikaansaaminen: Pidä aluksi palkkiokäsi lähellä kohdetta ja etäännytä se vähitellen. Huolehdi, että kohde ja palkkiokäsi ovat selvästi erillään vartalostasi (ei toteudu videolla kovin hyvin). Tämä on tärkeää etenkin pennun kanssa, jolla näköaisti on vielä vähän hapuileva.
– Kohteen paikan variointi: Kun koiran käytös on sujuvaa, ala varioida kohteen paikkaan. Näin varmistetaan, että koira todella osaa hakeutua kohteen luo eikä vain tee mekaanista pään liikettä.
– Kesto: Kun käytös on sujuvaa ja koira osaa hakea kohteen, ala rakentaa toimintaan kestoa. Älä palkitse pelkästä koskettamisesta vaan odota, että koira pysähtyy hetkeksi kohteelle. Aloita vain aivan pienestä viivytyksestä – puoli sekuntia, ja pidennä aikaa vähitellen. Kestoa lisätessä palkkio kannattaa antaa kohteen lähelle (”sijaintiin”). Tämä näkyy oikeastaan paremmin tuossa seuraavalla videolla.
Ole tarkka siitä, mistä palkitset. Mulla näytti videolla pari kertaa tulevan kehu silloin, kun koira on suu auki… :) Eli pyri palkitsemaan siitä tasaisesta kosketuksesta.
2. video: Erilaisia kohteita
Erilaisia kohteita. Hippu koskettaa jääkaappiin kiinnitettyä muovipalaa, kädessä olevaa lääkepurkkia ja lasipurkin kantta. Kun peruskäytös on vahva, koskettamisesta voi tehdä leikin – mitä tahansa voi koskettaa. Myöhemmin kohteena voi käyttää mitä tahansa ympäristöstä löytyvää pintaa, jossa on koiralle selkeä kohta, johon painaa kuono.
3. video: Häiriöitä: ruoka ja kosketus
– Häiriöitä lisätessäsi muista, että oppiminen tapahtuu parhaiten onnistumisten kautta. Jos virheitä alkaa tulla paljon, helpota häiriötä. Kun onnistuneita toistoja on 80 % kaikista, vaatimustasoa voi nostaa.
– Ruoka on hyvä häiriö aloittaa, koska sen kontrolloiminen on helppoa. Jos koira tekee virheen eli irrottaa kuonon kohteesta, riittää, että sulkee käden.
– Käsittely. Aloita häiriöt siitä, että liikuttelet kättäsi. Kun koira kestää sen tekemättä virhettä, ala koskettaa koiraa ja lisää ja muuntele kosketusta vähitellen.
Harjoittele alussa vain lyhyitä pätkiä, esim. juuri 3 x 10 toistoa tai max. minuutti. Lopeta harjoitus ennen kuin koira on valmis lopettamaan, jotta sille jää himo tehdä enemmän. Lyhyitä harjoituksia voi ja kannattaakin tehdä useita kertoja päivässä. Muista, että käytöksen pitää kuitenkin pysyä sujuvana, huolehdi tästä myös silloin, kun harjoittelet uusissa ympäristöissä. Yleistämisen aikana vaatimustaso kannattaa pitää pelkässä lyhyessä kosketuksessa niin pitkään, että käytös on sujuvaa vähintään 3-5 eri ympäristössä.
Kirjoitan myöhemmin lisää häiriöiden tuomisesta ja harjoittelusta erilaisissa ympäristöissä.
Kohdetyöskentelystä ja sen sovellutuksista voi lukea myös kirjasta Tommy Wirén & Päivi Romppainen: Onnistu koirasi koulutuksessa. Tommyn kannustava koulutusopas. (WSOY 2012)
