Kuinka jännityksestä pääsee yli

Keskittymällä tekemään työtä ja onnistumalla siinä, tietää Hippu.

Olimme Hipun kanssa kouluttajaporukalla treenaamassa kahitiilitehtaalla Kiikalassa. Tarjolla oli viileää ja lämmintä (kuumaa) tehdas- ja varastotilaa. Tuotanto ei viikonloppuna ollut päällä, mutta taustamölyä oli silti niin paljon, että arvelin Hipun ottavan siitä vähän painetta, kuten se sitten tekikin.

Otin ensimmäiselle alueelle kolme maalimiestä suoralla palkalla ja koira etsi liinaan kytkettynä. Ajatuksena oli saada ympäristöharjoitusta, kävellä alue yhdessä läpi ja palkkio tulisi löytöjen muodossa. Hippu lähti liikkeelle vähän matalana ja häntä alhaalla. Lähdin ensin alueen hiljaisimmalle osalle, pitkälle viileällä betonikäytävällä. Toisella reunalla oli isoja kattiloita ja toinen reuna tyhjä. Hippu hiippaili hiljakseen menemään. Käytävän päässä se sai hajun ja ryhdistyi. Huomasin sivusilmällä, että maalimies oli kahden edellisen kattilan välissä, Hippu meni viimeiseen. Se pyöri hetken paikoillaan ja sai sitten paikannettua maalimiehen. Koiran itsetunto kasvoi ehkä 110 % :-)

Seuraavaksi menimme alueen kuumaan osaan. Sinne piti laskeutua lyhyet ritiläportaat (5 askelmaa). Hippu vinkui hetken ylhäällä, mutta meni sitten portaat rauhassa alas. Se olisi heti halunnut poiketa käytävän puolivälistä ylös toiseen huoneeseen. Tarkistimme kuitenkin käytävän päähän asti ensin. Koira näytti vähän turhautuneelta ja kiskoikin sitten liinassa takaisin oviaukolle innokkaana menemään sinne, mihin olisi ensin halunnut mennä. Kiersimme huoneen, Hippu merkkasi toisessa laidassa ylös ritilöille. Meidän piti kiertää takaisin portaille, jotta pääsimme nousemaan ylös. Nämä ritiläportaat olivat vähän pidemmät. Hippu epäröi hetken ja kiipesi sitten varovasti ylös. Maalimies löytyi pylvään takaa siltä laidalta, jonka Hippu oli alhaalla merkannut.

Alueen viimeisen osan tarkistamista varten piti palata alkuun. Matkalla olleet ritiläportaat eivät enää häirinneet vaan Hippu lähti kulkemaan niitä heti rauhallisesti. Viimeiseen tilaan päästyämme se veti suoraan ovelta huoneen toisella puolella ison koneen takana tuolilla istuvan maalimiehen luo.

Palauttaessani koiran autoon totesin, että sillä oli lopulta ollut hyvällä tavalla jännää. Hippu ei ollut yhtään jännittyneen oloinen, kova jano oli ja se näytti aika tyytyväiseltä itseensä.

Toinen alue oli taustaääniltään edellistä helpompi. Se oli isompi mutta selkeämpi ja ohjaajallekin helpompi hahmottaa. Kun hain Hipun autosta, se oli aivan eri fiiliksellä kuin aamulla: hyppi ja pomppi eikä häntä laskenut alas kertaakaan. Hipulle otettiin kaksi maalimiestä suoralla palkalla. Nyt se etsi irti. Alueelle päästäkseen piti ylittää matala betonisyvennys ritiläalustaa pitkin. Hippu ei epäröinyt yhtään, tosi hienoa. Lähetin sen ensimmäiseen huoneeseen ja se teki rauhallisen kierroksen ja meni sitten huoneen laidalla olevaan varastohuoneeseen. Huone oli täynnä korkeita hyllyjä ja niiden väliin jääviä kapeita käytäviä. Hippu tarkensi pitkään ja meni monta kertaa viereiseen väliin kummallekin puolelle. Maalimies istui yhden hyllyvälin perältä ja löytyi sieltä hetken työstämisen jälkeen.

Jatkoimme seuraavaan tilaan. Hippu työskenteli hyvin itsenäisesti ja tarkisti alueen, sain seisoskella lähinnä oviaukolla ja siitä varmistaa, että se kävi joka suunnassa. Kerran se eksyi yhden häkitetyn koneen sisään ja sieltä kutsuttaessa luoksetuliharjoitusten tehokin tuli testattua (toimineet!). Tämä tila oli tyhjä.

Seuraava tila oli suuri kylmä varastohalli. Sielläkin Hippu irtosi heti itsenäisesti työskentelemään. Etenin itsekin noin kolmasosan hallista, sen verran, mitä edessä oli täysin tyhjää tilaa. Sitten jo kuulin kuinka maalimies kehui ja palkkasi hallin toisessa päässä olevien isojen muottien välissä. Lopuksi Hippu esitteli vielä haukkuaan vaatiessaan maalimiehiltä loppunannoja.

Tämä oli tosi hyödyllistä ympäristöharjoittelua Hipulle. Varsinkin toisella alueella se teki töitä kivasti ja järkevästi. Ritiläalustat se ylitti hyvin, kaikkein vaikein asia oli taas kerran ääni eikä alustat. On aina yhtä kiva nähdä, kuinka Hippu ylittää itsensä keskittyessään työntekoon :-)

Tallennettu kategorioihin Rakennusetsintä | Jätä kommentti

Lillin luola

Olemme jo jonkun aikaa suunnitelleet iglupedin hankkimista olohuoneeseen häkin tilalle. Nyt suunnitelma on toteutettu ja ainakin yksi koira kahdesta on erittäin tyytyväinen.

Lilli

Kävimme tänään myös uimassa pihisten kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin kun saan valokuviakin tekstiin liitettäväksi.

Tallennettu kategorioihin Arki | Jätä kommentti

Lilli rallyilee

Jouduimme Lillin kanssa viime viikolla jättämään rally-tokon alkeiskurssin ensimmäisen kerran väliin sairasteluni takia. Tänään päivällä Tuija laittoi viestiä, että voisimme tulla korvaamaan tunnin illalla, ja niinpä pääsimme Lillin kanssa korkkaamaan rallyilun lopulta – tällä viikolla omalla ryhmällä ei olisi ollut koulutusta.

Tämä ryhmä ei ollut alkeisryhmä vaan alo-avo-rataryhmä. Kävimme ratakyltit läpi yhdessä ja seurasin sitten muiden suorituksia. Osa tehtävistä oli tuttuja pihakoirien omista rally-toko-lajitutustumisista. Teimme radan tehtävät kahdesti rauhallisessa tahdissa ja runsaasti palkiten.

1. käännös 270 vasempaan
– Lilli kääntyy hyvin, kun ohjaan namilla oikeassa kohdassa ja olen tarpeeksi nopea
– tokokoira istahtaa herkästi

2. eteen istumaan, vasemmalta sivulle
– toinen tokokoirasyndrooma: liikkeen jatkaminen ohjaajan ohi oli vaikeaa, Lilli kävi tosi mielellän heti istumaan
– hieno siirtyminen edestä perusasentoon :)

3. spiraali vasemmalle
– parin toiston jälkeen Lilli sai juonesta kiinni, kun opin antamaan sille vartaloapua oikealla tavalla

4. käännös oikealle
– tein loivana, ei terävää tokokulmaa

5. koira istumaan, kierrä koiran ympäri
– ensimmäisellä kerralla Lilli nousi ylös, kun pääsin sen eteen
– kaksi seuraavaa kertaa hienosti paikallaan!

6. hidasta vauhtia
– Lilli tuli aika kivasti mukana

7. normaaliin vauhtiin

8. täyskäännös vasen
– käännös sujui hyvin, kun avustin Lilliä oikein ja olin tarpeeksi nopea
– tokokoira istahtaa herkästi

9. käännös vasempaan
– loiva kulma

10. koira istumaan, ohjaaja askel oikealle 90 asteen kulmassa, koira perusasentoon
– Lilli malttoi odottaa kauniisti, että liikuin
– tuli reippaasti perusasentoon, mutta jäi aika taakse; huomaa, että tällaisesta kulmasta perusasentoon siirtymistä ei ole harjoiteltu ollenkaan

11. pujottelu
– sujui, kun sain vartaloavun toimimaan

12. käännös oikealle
– loiva kulma

Meillä oli Lillin kanssa kyllä tosi kivaa! Lillille sopii hyvin tällaiset tehtävät, joissa sitä voi kehua ja kannustaa paljon. En käyttänyt seuraamiskäskyä, vaan pyysin sitä vain kulkemaan kanssani. Toivon, että osaan itse suhtautua rally-tokoon vähän vähemmän niuhosti kuin tokoon ja saamme tällä tavalla Lillin kanssa kehitettyä yhteistyötämme. Tietysti rally-tokon erilaiset seuraamistehtävät ja käännökset myös tukevat tokoharjoittelua tosi hyvin.

Tallennettu kategorioihin Kurssit, Rally | Jätä kommentti

Hipulla kaikki melko hyvin

Hippu kävi tänään Leena Piiran luona hoidettavana. Kuten tuosta viime viikon agilityvideostakin näkyy, Hippu hyppää vähän kummallisesti eli ei niin koottuna kuin se tavallisesti hyppää. Sen vuoksi otin osteopaattiin yhteyttä viime vuoden lopulla ja saimme onnellisesti peruutusajan heti alkuvuoteen.

Hipulla oli vinoumaa lanne-selkä-ylimenoalueella. Se on tullut jostain tömähdyksestä eli todennäköisimmin siitä, että Lilli on juossut Hippua päin. Lantio oli onneksi oikeassa asennossa, sen vinouma olisi ollut pidempiaikainen korjattava. Vasemman puolen lihakset ovat vähän heikommat, niitä vahvistetaan kaarevalla uralla ravaamisella ja muutenkin koko loppuviikko tehdään hihnalenkkejä reippaassa ravissa.

Tuo ongelma selittää siis sen, että Hippu ei pysty kokoamaan itseään kunnolla ja käyttämään takapäätä hyvin. Koska Hippu ei ole kovin voimakkaasti kulmautunut takaa, se käyttää muutenkin liikkuessaan enemmän lantiota ja alaselkää, koska polven kulmasta ei tule työntövoimaa yhtä hyvin. Reippailla ravilenkeillä yritetään saada takajalkojen liike pidemmäksi ja voimakkaammaksi.

Juttelimme lisäksi siitä, että Hippu jännittää paljon. Henkinen jännittäminen saa tietysti aikaan lihasjännitystä, minkä seurauksena lihasten aineenvaihdunta hidastuu ja lihakset jäykistyvät entisestään. Hippu sai määräyksen saunoa paljon, ja lisäksi ruokavalioon lisätään B-vitamiineja ja niveliä hoitavaa öljyä, jotka pitävät kropan liukkaana.

Seuraavat Piira-ajat sovittiin kummallekin elokuun loppuun. Lilli on menossa Tanjan luo tsekattavaksi ensi viikolla. Se onkin aiheellista, sillä aion palata Lillin kanssa agilityn pariin 1,5 vuoden epäsäännöllisen aksailun jälkeen!

Tallennettu kategorioihin Terveys | Jätä kommentti

APUA tää keikkaa!

Hipun agilityuran tiellä näyttää olevan yksi ylitsepääsemätön este. Ei liene yllättävää, että tuo este on keinu. Hipun mielestä keinu oli ihan okei niin kauan kuin se sai juosta päähän ja sitten keinu laskettiin ihmisvoimin alas. Kun Hipulle valkeni, että tosiasiassa tuota liikettä seuraa PAM-ääni, alkoivat ongelmat. Se alkoi jarruttaa heti, kun huomasi keinun liikkuvan – sillä tavalla välttyisi ikävältä pamaukselta.

Hippu on opetellut paukuttamaan keinua matalalta. Toinen pää nostetaan jokunen kymmenen senttiä ylös maasta ja Hipun tehtävä on hypätä sen päälle ja pamauttaa keinu alas. Hipun mielestä se on erittäin kyseenalaista toimintaa. Se on kuitenkin huomannut, että tästä hommasta maksetaan erittäin hyvin, joten se ei vain yksinkertaisesti voi jättää mahdollisuutta väliin.

Tällä hetkellä Hippu siis harjoittelee (yhä) keinun paukauttelemista ja siinä sivussa tuottamaan kaikenlaista muutakin meteliä esimerkiksi kattilan kansia kolistelemalla. Lisäksi Hippu harjoittelee (yhä) erikseen juoksemaan lujaa vauhtia keinun päähän. Ehkä se vielä oppii suorittamaan keinun kokonaisuudessaan.

Hieman surkuhupaisan tästä Hipun jo lähes kaksi vuotta kestäneestä projektista tekee se, että Lilli on harjoitellut keinua ehkä neljänneksen siitä toistomäärästä mitä Hippu. Lillin mielestä keinu on äärettömän hieno este. Tästä kertoo mm. se, että Lilli saattaa karata treeneissä keinulle. Ei siksi, että se luulee sitä puomiksi – tuskin se erehtyisi montaa kertaa samoissa treeneissä. Luulen, että Lillin ja keinun yhteisymmärrykseen on kolme syytä:
1) keinulle kiivetään
2) liike antaa esteelle toivottavaa lisä-äksöniä
3) esteen huipennuksena on SAI-RAAN siisti ääni

Parhaat ominaisuudet valitsemalla näistä kahdesta pikkukoirasta saisin aika oivan paketin!

Tallennettu kategorioihin Agility | Jätä kommentti