Lillin MH-luonnekuvaus

Eilen lauantaina olimme ensin Mian luona Somerolla pihakoirayhdistyksen syyskokouksessa ja pikkujouluissa. Sieltä jatkettiin kohti Tammelaa ja Rottishovia. Lilli osallistui Bernhardinkoirayhdistys ry:n järjestämään MH-luonnekuvaukseen. Kuvaajina olivat Carina Timberg ja Mikael Laine. Kuvista kiitos Liisa Y., video tulee perästä.

1a KONTAKTI tervehtiminen: 3 hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä
1b KONTAKTI yhteistyö: 3 lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut testinohjaajasta
1c KONTAKTI käsittely: 3 hyväksyy käsittelyn

Ajattelin jo tässä vaiheessa, että nyt on jotain pielessä. Arjessa Lilli tervehtii ihmisiä ylitsevuotavalla ystävällisyydellä.

lilli

2a LEIKKI 1 leikkihalu: 2 ei leiki, osoittaa kiinnostusta
2b LEIKKI 1 tarttuminen: 2 ei tartu, nuuhkii esinettä
2c LEIKKI 1 puruote ja taisteluhalu: 1 ei tartu esineeseen

Ei yllätyksiä, Lilliä ei sellaset tyhmät patukat kiinnosta ikinä.

lilli

lilli

3a TAKAA-AJO 1. kerta: 4 aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, pysähtyy saaliille
3b TARTTUMINEN 1. kerta: 1 ei kiinnostu saaliista
3a TAKAA-AJO 2. kerta: 4 aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, pysähtyy saaliille
3b TARTTUMINEN 2. kerta: 2 ei tartu, nuuskii saalista

Lilli bongasi ekalla takaa-ajokerralla puskassa piileskelevän avustajan ja alkoi kertoa vähän sääntöjä. Muisti sen myös toisella kerralla. Olin vähän yllättynyt ettei tarttunut saaliiseen, sillä vinttikoiraradalla käydessämme se on kyllä ampunut kiinni.

4 AKTIVITEETTITASO: 3 tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

Lilli haukkui edelleen puskassa olevalle avustajalle. Tarkkaili ja oli kiinnostunut ympäristöstä, ei hermostunut odotellessa, kuvaajaan mukaan piti itsensä oikein hyvin kasassa.

lilli

5a ETÄLEIKKI kiinnostus: 3 kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI uhka/aggressio: 1 ei osoita uhkauseleitä
5c ETÄLEIKKI uteliaisuus: 1 ei saavu avustajan luo
5d ETÄLEIKKI leikkihalu: 1 ei osoita kiinnostusta
5e ETÄLEIKKI yhteistyö: 1 ei osoita kiinnostusta

Olin todella yllättynyt tässä Lillin voimakkaasta reaktiosta. Se ei halunnut ollenkaan mennä katsomaan, että mitä tapahtuu, haukkui vain vahtihaukkua turvallisen välimatkan päästä. Sitten kun mentiin yhdessä katsomaan, niin alkoi vähän hävettää ja piti antaa pusuja sille sedälle.

6a YLLÄTYS pelko: 5 pakenee enemmän kuin 5 metriä
6b YLLÄTYS puolustus/aggressio: 2 osoittaa useita uhkauseleitä
6c YLLÄTYS uteliaisuus: 1 menee haalarin luo, kun se on laskettu maahan
6d YLLÄTYS jäljellejäävä pelko: 3 pieni niiaus tai nopeudenvaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen
6e YLLÄTYS jäljellejäävä kiinnostus: 1 ei osoita kiinnostusta

Taas pakoreaktion voimakkuus yllätti, samoin se, että Lilli ei tullut ottamaan selvää asiasta nopeasti uteliaaseen tapaansa. Kuitenkin sitten kun tuli katsomaan, niin asia unohtui nopeasti eikä jäänyt vaivaamaan.

lilli

lilli

lilli

7a ÄÄNIHERKKYYS pelko: 5 pakenee enemmän kuin 5 metriä
7b ÄÄNIHERKKYYS uteliaisuus: 1 ei mene katsomaan
7c ÄÄNIHERKKYYS jäljellejäävä pelko: 1 ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
7d ÄÄNIHERKKYYS jäljellejäävä kiinnostus: 2 pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla.

Jälleen kerran reaktion voimakkuus yllätti, koska arjessa Lilli ei reagoi ääniin mitenkään huomattavasti. Mutta taas asia unohtui nopeasti.

lilli

8a AAVEET puolustus/aggressio: 3 osoittaa useita uhkauseleitä
8b AAVEET tarkkaavaisuus: 4 tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja
8c AAVEET pelko: 5 peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan
8d AAVEET uteliaisuus: 1 menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois
8e AAVEET kontaktinotto aaveeseen: 1 torjuu kontaktia / ei mene ajoissa

Tää oli ehkä isoin yllätys. Oletin ilman muuta, että aaveet kiinnostaa Lilliä, koska no, se nyt vaan on tavallisesti niin utelias. Lilli haukkui turvallisen välimatkan päästä ja tuli kyllä sitten ihmisten silitettäväksi kun aavevaatteet oli otettu pois.

lilli

lilli

9a LEIKKI 2 leikkihalu: 1 ei leiki – ei osoita kiinnostusta
9b LEIKKI 2 tarttuminen: 1 ei tartu esineeseen

Ei yllätystä, Lilli leikkii niin vaihtelevasti eikä varsinkaan leiki niillä patukoilla.

10 AMPUMINEN: 4 keskeyttää leikin/passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms. kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen

Sain Lillin kankeasti lähtemään leikkiin, ja se keskeytti kun laukaus kuului eikä lähtenyt enää uudestaan. En sinänsä yllättänyt kun se leikkiminen yleensäkin on vähän semmosta ja tämmöstä. Passiivisessa osuudessa ei korvaansa liikauttanut laukauksille. Ja raunioillahan se on jo todettu, että Lilli pystyy työskentelemään laukauksista huolimatta.

lilli

lilli

Kuvaajien mukaan Lilli on ujo vieraiden ihmisten kanssa ja tarvitsee aikaa tutustumiseen. Ne jotka tuntevat Lillin ovat varmasti hieman eri mieltä, sillä sehän on aina pää viidentenä jalkana menossa pussaamaan ja tutustumaan kaikkiin. Lilli tarvitsi paljon tukea, että uskalsi tutustua pelotteluvälineisiin – kaikissa mentiin yliajalle. Se ei kuitenkaan jää muistelemaan pahalla mitään ja pysyi hyvin kasassa koko kuvauksen läpi. Kuvaus kuormitti sitä jonkin verran, mutta ei häiritsevästi.

Siinä missä Hipun MH-kuvaus tarjosi erittäin positiivisia yllätyksiä niin Lillin kuvauksessa oli kyllä mun omaan käsitykseen nähden monta ei-positiivista yllätystä. Olen pitänyt Lilliä erittäin reippaana, rohkeana ja uteliaana koirana, mutta ainakaan kuvauksessa se ei sitä ollut. Koska syitä eroon pitää tietysti miettiä ja jossitella, niin tässä kootut mahdolliset selitykset:

– Ikä. Lilli on vasta 1,5 vuotta, Hippu oli kuvaushetkellä 2,5. Koirien perusluonne on hyvin erilainen, mutta ehkä iän tuoma kokemus vaikuttaa kuitenkin.
– Kuvausta edeltävä päivä oli sosiaalisesti raskas. Olisi ehkä pitänyt laittaa Lilli autoon huilaamaan jo aiemmin. Mutta kun sillä oli niin kivaa toisten nuorten kanssa remutessa! Väsymys kyllä mielestäni näkyi koirassa jo siinä vaiheessa, kun mentiin kuvauspaikalle, vaikka se ehti tunnin verran nukkua autossa matkalla Mialta kuvauspaikalle.
– Loppujen lopuksi Lilli ehkä ottaa Hipusta enemmän tukea kuin olen arvannut. Vaikka Lilli on arjessa se, joka koirista yleensä ratkaisee vaikeat tilanteet ja hallitsee niitä hyvin, se saa ehkä varmuutta vanhemmasta koirasta, vaikka Hippu onkin supernynny.
– Kuvauksessa näkyi mielestäni myös Lillille erittäin tyypillisesti se, että se ei jaksa keskittyä yhteen asiaan kovin kauaa. Vaikka kuvauksen eri osiot tarjoavat paljon aktiviteettia, muu ympäristö kiinnosti Lilliä myös tosi paljon. Eikä se yrittänyt missään vaiheessa häipyä mihinkään.

Ny on käyty, seuraavaksi Hipun luonnetesti keväällä pihisten luonnetestissä ja Lilli menee sitten myös luonnetestiin vuoden-kahden päästä.

Tallennettu kategorioihin Koe | 48 kommenttia

Kirjahylly

Olen aina tykännyt kovasti lukea tietokirjoja. Viimeisen kolmen vuoden aikana aihepiiri on sattuneesta syystä siirtynyt hevosista koiriin. Kirjahyllystäni löytyi nopean laskennan jälkeen yhdeksän koirakirjaa, joiden lisäksi olen kuluttanut jonkin verran kirjaston tarjontaa.

kirjat

Ensimmäinen koirakirjani oli Tuire Kaimion kirjoittama Pennun kasvatus. Sain sen Markukselta lahjaksi kuukautta ennen kuin Hippu muutti meille. Ehdin lukea kirjan kertaalleen kokonaan ja joitakin kohtia useampaan kertaan ennen pennun tuloa. Monesti lukutuokion jälkeen olo oli lähinnä epätoivoinen. Sain kirjasta paljon ajateltavaa ja jälkeenpäin olen monta kertaa kiittänyt onneani, että luin juuri tämän enkä mitään muuta pentuopasta.

Ennen pennun tuloa ostin vielä kirjan Koiran kotilääkäri. Lueskelin sitä pintapuolisesti enkä ole vielä tähän mennessäkään lukenut sitä kunnolla kokonaan. En ole ihan varma, onko se ihan pätevä julkaisu vai ei.

Pienen koiratemppukirjan sain kummitädiltäni Hilkalta joululahjaksi Hipun ensimmäisenä jouluna. Pentu oli silloin 4 kuukautta. En ole montaakaan kirjassa olevaa temppua opettanut kunnolla kokonaan, mutta sen porrastetut ohjeet auttoivat aloittelevaa kouluttajaa hahmottamaan sitä, millä tavalla kokonaisuuksia voi pilkkoa osiin.

Koiran hierontaa käsittelevän teoksen Lepoa tassuille ostin Sokoksen alesta viidellä eurolla. Olen lukenut alkuosan, jossa käsitellään koiran fysiologiaa, mutta toistaiseksi en ole vielä päässyt varsinaiseen kotihieromiseen asti. Onneksi koirat ovat päässeet kunnolla fyssarille ja hierojalle…

Agility – Alkeista huippusuoritukseen -kirjan ostin itse Markukselle syntymäpäivälahjaksi. Olen kyllä tainnut lukea sitä enemmän kuin kirjan varsinainen omistaja. Esteiden opettaminen käydään läpi selvästi ja yksityiskohtaisesti. Ja asioille annetaan vaihtoehtoja! Lisäksi on yksinkertaisia ratoja omiin harjoituksiin rakennettavaksi. Ehtisköhän joku rakentaakin ne radat? Ja treenata niitä? :D

Tommy Wirènin Onnistu koirasi koulutuksessa on oikeastaan Lillin kirja. Ei, itse asiassa kansilehdellä lukee sittenkin Lillin perheelle. Anna antoi kirjat koko pentueelle 1-vuotislahjaksi. Kirja on nimensä mukaisesti kannustava opas. Siinä on hirveästi ajattelemasta ja hirveästi hyviä ajatuksia.

Tänä vuonna sain äidiltä syntymäpäivälahjaksi kirjan Tie tottelevaisuusvalioksi. Kirja makaa yöpöydälläni ja luen sitä pieninä palasina opiskellen reittiä kohti eeveeällää.

Uusimpiin hankintoihin en ole ehtinyt vielä kunnolla perehtyä. Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen -kirjaa kohtaan minulla on suuria odotuksia. Jos se on lähellekään sitä mitä Kaimion teos Hevosen kanssa, olen tyytyväinen. Koiran lihashuolto on saanut hyviä arvosteluja ja Lillin erinäisten kroppaongelmien takia odotan innolla löytäväni jonkun välin, jossa ehdin siihen kunnolla perehtyä.

Olen suunnitellut, että kirjastosta haen seuraavaksi luettavaksi Patricia B. McConnellin kirjottaman Hihnan toisessa päässä – opas koiranomistajan käyttäytymiseen. Siinä kiinnostaa ennen kaikkea näkökulma.

Huononkin kirjan lukeminen on hyvästä. Epäloogisuuksien huomaaminen auttaa huomaamaan epäloogisuudet myös omassa toiminnassa. Yliopisto-opinnot ovat pakostakin opettaneet suhtautumaan kaikkeen tietoon pienellä varauksella. Arvostan tietoa, jonka takana on tieteellinen tutkimus ja jota asiantuntijat ovat arvioineet ennen julkaisua – mikä ei tietenkään takaa sitä, etteikö asian voitaisi toisenlaisessa asetelmassa todeta olevan toisin. Lukekaa kirjoja, pohtikaa lukemaanne ja luottakaa omaan arviointikykyynne!

Tallennettu kategorioihin Pohdintaa | 3 kommenttia

Älykästä ja pätevää

Treenattu on, iloittu onnistumisista ja tuskailtu ongelmia. Lilli ei toimi kuin Hippu eikä Hippu toimi kuin Lilli ja meidän ihmisten tuntuu joskus olevan kovin vaikea ymmärtää sitä.

Haku
Hippu tähtää vielä yhteen yritykseen peruskokeen pimeänosuutta tänä syksynä. Meillä menee päiväosuus vanhaksi toukokuussa, joten toivon kovasti, että saataisiin pimeänosuus suoritettua. Koira on varmasti tällä tasolla, emännästä en ole niin varma. Kun olisi peruskoe paketissa niin voisi alkaa rauhassa ajatella loppukoetta. Hipun työskentely on tosi rauhallista ja itsevarmaa. Pitkiä treenejä ollaan päästy tekemään ihan liian vähän, niihin pitäisi panostaa talven aikana, että saataisin lisää kestävyyttä.
Lilli treenaa ilmaisua ja on oppinut kuvion ihan hyvin. Vielä on kuitenkin paljon kenttä- ja polkutreenejä tiedossa ennen kuin ilmaisu on valmis yhdistettäväksi etsintään. Hakeahan se osaa ja sitä on myös älyttömän helppo lukea.

Agility
Hipun treeneistä en paljon tiedä. En ole huhtikuun jälkeen ollut kertaakaan katsomassa ryhmätreenejä, kun Lillillä on ollut tokoryhmä samaan aikaan. Keinu on mennyt kokonaisena, mutta tarvitsee vielä lisää varmistelua. Kepit sujuu, alussa ja lopussa on ohjurit käytössä ja varmistamassa viimeisiä välejä. Hippu on nopea, hakee esteitä ja ohjautuu hyvin, mutta isäntä ei vaan osaa. Kuulemma.
Lilli ei ole taas leirin jälkeen juuri agitellut. Markus on ottanut sitä pari kertaa hallille mukaan. Lilli pitää mennessään hassua pörinää ja tykkää muutenkin ihan hirveesti. Päätin, että menen sen kanssa kevätpuolella jollekin kurssille. Lupasin Lillille, että yritän vielä kerran itse löytää kipinän lajiin, josta koira kovasta pitää.

Jälki
Hippu on treenannut pelastuskoirien tunnistusjälkiryhmässä tämän syksyn. On tehty esineitä, kulmia ja pituutta – erilaisia alustoja: nurtsia, hiekkaa, lunta. Esineistä on tullut tärkeitä ja Hipulla on työskentelyssä hyvä perusvarmuus. Vaikeiden alustojen treeniä tarvitaan lisää. Olen opetellut palkkaamaan koiraa paitsi esineiden löytämisestä myös itse jäljestämisestä. Eikä jäljellä pidetä enää nameja. Tunnistuspuoli on edennyt kivasti. Hippu on motivoitunut, työskentelee rauhallisesti ja tarkasti. Se osaa erotella oikean hajuisen esineen muiden samanlaisten joukosta. Vaihtoehtoina on ollut neutraaleja hajualustoja ja lisäksi vanhoja laimeita toisten ihmisten hajuja. Olen ollut aika yllättänyt ja suuresti iloinen tästä pätevyydestä.

Toko
Hippu tekee kaiken ja vähän enemmänkin. Olen harjoitellut luoksetulos stoppeja liian innokkaasti, seuraavaksi tiedossa runsaasti läpijuoksuja. Eikä stoppi ole edes hyvä. Kaukoihin on tullut hyvä varmuus ja tekniikkakin on jees. Noudossa tehtävä on selvä, palautus kaipaa vielä lisää nopeutta. Seuraamisessa olen tehnyt askelsiirtymiä, sujuvat hyvin ja seuraaminen on ollut muutenkin ältsin hyvää. Jäävät on varmoja, pysymistä harjoitellaan. Paikallaolossa olen aloittanut piilolla olon treenaamisen. AVO-hyppyä olen tehnyt osina mutta en vielä kokonaan. Ehkä keväällä ollaan valmiita seuraavaan kokeeseen, joka tän hetken ajatuksilla olisi siis AVO. Sääli vaan, että meidän tämän hetkisellä treenihallilla Hippua jännittää ihan törkeesti. Siitä lisää joskus toiste…
Lilli tee suurella syrämmellä kaikkea muuta paitsi seuraamista. Päätin, että ny alko seuraamistauko. Opetan sille vaikka kaikki muut liikkeet alokkaasta eeveeällään ja sen jälkeen katotaan uudestaan. Siinä kelpaa sitten edetä äkkiä valioksi kun kaikki muu on kunnossa siinä vaiheessa kun seuraaminen tulee koekuntoiseksi (yeah right).

Summa summarum: kiirettä pitää mutta mahottaman kivaa on kumminki!

Tallennettu kategorioihin Agility, Haku, Jälki, Toko, Tunnistus | Jätä kommentti

Syysvaellus, josta tuli ensilumiretki

Etelä-Suomeenkin satoi torstain ja perjantain välisenä yönä ensilumi. Käytiin nauttimassa siitä heti perjantai-iltapäivänä, kun työviikko saatiin pakettiin.

hippulilli

Tänään lauantaina olimme pihakoiraporukassa kävelemässä Vahdolla Kangenmiekan kierroksen. Päällekkäisyyksistä johtuen tavallisesti noin kymmenpäinen joukkomme tiedettiin jo ennalta kutistuvan, mutta yllättävä talvi taisi jättää vielä lisää retkikavereita kotiin. Pääsimme kuitenkin matkaan viiden pihiksen ja viiden ihmisen retkikunnalla.

laavu

lilli

jandahippu

jandalilli

jandalilli

jandalilli

siiri

hippu

Tänä talvena meillä on typyjen kanssa missiona tehdä tutkimus siitä, tunnistavatko ihmiset koirien rodun paremmin, kun pukeutuminen on tällaista:

lillihippu

Tallennettu kategorioihin Pihistely, Retki | Jätä kommentti

Jos kaiken itse pilaa on turha olla pettynyt

Lauantaiaamuna Lilli kävi messukeskuksessa October Showssa pyörähtämässä pihisten kehässä. Ruotsalaistuomari Hans Almgren arvosteli Lillin näin:

”19 månd. Mycket bra pigment. Aning långt nosparti. Kunde ha lite mera kinder. Djup kropp med tillräcklig volym. Sträv päls som ligger mot kroppen. Svensen bra ansatt ngt under rygglinjen. Trevligt temperament. Bra rörelser.”

rodunomainen lähestyttäessä
NUO ERI3

lilli

lilli

Niin ja sitten illalla me oltiin Hipun kanssa siellä kokeessa. Meidän vuoro oli viimeisenä viidestä kokelaasta, päästiin matkaan 23 aikoihin. Hippu oli kovalla höyryllä menossa, hallittavuudet sujui kivasti, paitsi paikallaolossa oli pientä kitinää niin kuin aina näissä tilanteissa.

Alue oli kiva. Kalliorinne, kivasti piiloa: kuusia, kiviä, koloja, mielestäni melko helppo hahmottaa, ei jatkuvasti märkää eikä hirveetä ryteikköä. Yhdessä kulmassa oli pieni suoalue. Lähdin kulkemaan toista sivurajaa ja tarkoitus oli halkaista alue puolivälistä, jyrkimmän kohdan yläpuolelta. Aika pian Hippu ilmaisi ensimmäisen. Jatkettiin etsintäsuunnitelman mukaan alueen halki ja toinenkin maalimies löytyi. Sitten kuljettiin takarajaa pitkin kallion alapuolella. Testaaja pyysi luoksetulon, Hippu tuli hyvin, vaikka oli tähän asti ollu hiukan korvaton… Jatkettiin alueen läpi kohti toista etukulmaa, jossa ei oltu vielä käyty. Moka tuli, kun päästiin alueen läpi toiselle sivurajalle. En tajunnut katsoa tuulta uudestaan missään vaiheesssa kokeen aikana. Ilmavirta kävi tällä reunalla alueelta ulospäin, vaikka oletin sen tulevan vastaan. En kävelly itse aivan alueen rajalla, ja koira kulki vielä keskemmällä. Maalimies jäi mun ja koiran väliin. Kulman tarkistamisen jälkeen jatkettiin vielä kohti lähtöpistettä. Kun päästiin sinne, aikaa oli jäljellä pari minuuttia ja lähtin alueen läpi takaisin kohti jäänyttä maalimiestä (jonka sijaintia en siis tällä kertaa tosin itsekään tiennyt…). Kello piippasi ajan päättymisen merkiksi. Katselin, että koira kulki vähän nenä pystyssä, mutta koska aika oli loppunut niin pyysin sen pois. Testaaja sanoi, että olisit antanut hakea niin kauan kunnes hän keskeyttää. Niimpä. Käytiin nostamassa se jäänyt maalimies siitä muutaman kymmenen metrin päästä.

Maastoetsinnän hakukoe, peruskoe, pimeäosuus
Turku 20.10.2012, testaaja: Sari Koivunen

A OHJAAJA
1. Etsintäsuunnitelma: Erinomainen
2. Ohjaajan toiminta: Hyvä

B KOIRA
1. Koiran ohjattavuus alueella: Hyvä
2. Maalihenkilöiden ilmaisu: 1. Erinomainen, 2. erinomainen, 3. –
3. Virheilmaisu: –
4. Hallittavuus: hyväksytty

C OHJAAJA JA KOIRA
1. Yleisarvosana: –

HYLÄTTY, syy: Ei löytänyt kaikkia maalimiehiä.

Kahtellaan sitten taas marraskuussa uudestaan.

Tallennettu kategorioihin Haku, Koe, Näyttelyt | 50 kommenttia