ID-puuhia

Viime maanantaina (13.5.) Hippu harjoitteli siirtymään käsipurkilta ratapurkille eli lähtöhajulta kohdehajulle. Vielä ei ollut hajuja treeneissä mukana, vaan purkit olivat tyhjät.

Sunnuntaina (19.5.) olimme Visiossa ID-jälkikurssin toisella kurssikerralla.
– Harjoiteltiin siirtymistä käsipurkilta ratapurkille eli lähtöhajulta kohdehajulle
– Harjoiteltiin siirtymistä kahden ratapurkin välillä
– Lisättiin käsipurkkiin ja ratapurkkiin hajulaput ja harjoiteltiin siirtymistä niiden välillä
– Lisättiin toiseen ratapurkkiin häiriöhaju
Hippu teki useita selkeitä erotteluja!

Maanantaina (20.5.) harjoiteltiin kotona samalla tavalla kuin Visiossa. Hippu teki useita selkeitä erotteluja ja tarjosi maahanmenoa kohdehajulla. Hajut olivat edelliseltä päivältä.

Maanantai-iltana tehtiin tunnistusta jälkitreenien yhteydessä Hiekkahelmessä. Hippu oli epävarmempi kuin aamulla, teki kuitenkin selkeitä erotteluja ja tarjosi myös ilmaisua. Hajut olivat tuoreita.

Lisäksi ajettiin pitkästä aikaa jälki, lähtöhajulla. Jäljen teki Stina, pituus n. 200 m, ikä 2,5 h. Alusta oli hiekkaa ja kuivaa taimikkoa ja siinä oli serpentiiniä ja hiekkatien ylityksiä. Jäljellä oli 4 kpl namipurkkeja, jotka olivat täynnä muurahaisia :( – Hippu hotkaisi eväät siitä huolimatta (seuraavalla kerralla laitan tyhjät purkit ja vaihdan ne taskusta täyteen kun koira löytää). Olin todella tyytyväinen Hipun työskentelyyn, se jäljesti tarkasti ja iloisesti, paras jälkemme pitkään aikaan!

Tallennettu kategorioihin Jälki, Tunnistus | Jätä kommentti

Korjaussarja

Eli kuinka kumartamisesta tehtiin taas maahanmeno!

1. su 12.5.
Pienet treenit Johannan kanssa. Tehtiin kolme toistoa ilman käskytystä siten, että Johanna seisoi edessä ja nyökkäsi Hipun mennessä maahan käskystäni -> ei tarvinnut vilkuilla koiraa. Ensimmäinen oli vähän epävarma, kaksi seuraavaa ok. Ei kuitenkaan tullut yhtään kumarrusta.

2. ti 14.5.
Tuijan treenit Räntämäen kentällä. Tehtiin käskytyksellä, Tuija naksutti maahanmenoista ettei taas tarvinnut vilkuilla. Yllättävä ilmiö: ensimmäisellä toistolla tuli kumarrus! Ihan hyvä, pääsi treeneissä puuttumaan = jättämään palkkaamatta ja uusimaan. Ilmeisesti käskytys ja vieraammat koirat ja ihmiset ympärillä muistuttivat tarpeeksi koetilannetta ja provosoivat kumarruksen esiin. Jatkettiin käskytyksellä, kahdella seuraavalla tein voimakkaamman käskyn maahanmenon ja meni hienosti! Tuija tuli mukaan kehumiseen, jotta ympäristöstä tulisi samantyyppistä palautetta kuin kumartamisesta tuli ekassa kokeessa. Lopuksi rikottiin kaava lyhyellä seuraamispätkällä ja normaalikäskyllä maahanmenolla, hyvin. Lopputreenien ajan Hippu tarjoili maahanmenoa itsenäisesti.

3. ke 15.5.
Kävin KKH:n möllikokeessa nurmikentällä harjoittelemassa. Paikkis tosi hieno – ei mitään huomautettavaa tuomarilta (10). Seuraaminen vähän ponnetonta (8½). Liikkeestä maahanmenon Hippu teki hiiiiiiiiienosti nopeasti maahan (kommentoivat tuomari ja liikkuri) – palkkasin maahan, pidettiin isot bileet ja jätettiin koe siihen :)

4. to 16.5.
Tuijan treeneissä tehtiin käskytyksellä yksi maahanmeno. Hippu ennakoi, asia on siis kunnossa. Rikottiin vielä kaava ja katsoin itse liikkeen peilistä. Tosi hyvä.

Lauantaina kokeessa nähdään sitten tosipaikassa, että kuinka meidän käy… :)

Tallennettu kategorioihin Toko | 2 kommenttia

Agilämmittelyä

Lillin sairasloman aikana ehdin jo melkein unohtaa, kuinka hauskaa sen kanssa aksaileminen onkaan!

Tässä Lillin keppitreenejä viime maanantailta (6.5.). Keppejä ja toistoja 6 kpl, kahdessa ensimmäisessä kaikki ohjurit paikoillaan ja lopuissa paikoillaan ensimmäinen ja viimeinen ohjuri. Näitten treenien jälkeen olen jo onnistunut pilaamaan työni ja korjaamaan sitä uudestaan, ehkä tämä tästä..

Tänään oltiin Purinalla Esan mölliratatreeneissä. Ensimmäiset ohjatut agitreenit tauon jälkeen ja voi jestas kun oli hauskaa! Olen kyllä ihan onneton tuossa rataan tutustumisessa.

rata

Rengasta ei ole ollut radan osana, joten tehtiin se pari kertaa yksittäin. Tarvitsee vielä paljon varmuutta, estetreeniin siis se erikseen ja sitten vähitellen hyppyjä mukaan ennen ja jälkeen.

Ratapätkää 3-6. Ohjasin koiran ohi putkesta… Toisella kerralla onnistui. Perään 3-7, putkelle persjättö. Puomin kontakti hiiiiieno. Esa huomautti, että koiraan tulee ihan eri tavalla vauhtia kun liikun itse kunnolla. Niinpä…

Sitten puomin alastulolta 8-10. 8 tönäisy, 8-9 valssi. Pitää liikkua rohkeammin rohkeammin rohkeammin! Valssi oli ajoissa valmis, mutta en uskaltanut mennä tarpeeksi pitkälle -> Lilli ehti ottaa mut kiinni -> ottaa tavalliseen tapaansa etäisyyttä -> 9 väärältä puolelta. Onnistui tääkin, kun pari kertaa nysvättiin.

Seuraavaksi 10-13, 11 ja 12 sylivekit. Uusi ohjaus meille, toimi Lillille kivasti, mulle oli hiukan vaikea aluksi hahmottaa, kuinka sillä tuetaan liike eteenpäin. 12 pitää lähteä liikkumaan taas kerran rohkeasti ajoissa, muuten Lilli teki hypättyään täysjarrutuksen ja hyppäsi samaa reittiä takaisin. 13 meni päällejuoksulla hyvin.

Keppejä (14) ei tehty tänään lainkaan.

Sitten 15-17. Sain Lillin kääntymään hyvin 16 -> 17, ei mennyt kertaakaan puomille. Sen sijaan putkeen meni kyllä, mikä oli yllätys, koska yleensä Lillin on hyvin hyvin innostunut kontakteista. Esa palkkasi pari kertaa kontaktin ylösmenolta. Alastulokontakti hieno.

Lilli sai tältäkin kouluttajalta valtavasti kiitosta ja kehuja motivaatiosta, asenteesta, nopeudesta ja radanlukutaidosta. Koira tekee sikahyvin töitä, minun pitää uskaltaa liikkua rohkeasti ja luottaa siihen että Lilli osaa asiat, koska se ihan oikeasti osaa! Lisäksi minulla on tosi paljon tekemistä eri ohjausvaihtoehtojen ja koiran linjojen hahmottamisessa, mikä tarkoittaa tietysti myös sitä, että pitäisi opetella lisää uusia ohjaustekniikoita.

Kotiläksyksi rengastreenit ja putki/kontaktierottelua, sain ohjeet treenien aloittamiseen. Olipa muuten kiva kouluttaja, ei olla aiemmin oltu Esan treeneissä, mutta oikein mielellään mennään kyllä uudestaan.

Tallennettu kategorioihin Agility | Jätä kommentti

Kiitos ja… kumarrus

Jep jep, toisessa AVO-kokeessa nollattiin sitten sama liike samasta syystä kuin ensimmäisessä. Voin kertoa, että ei naurattanut enää yhtään ja loppuosa kokeesta menikin sitten hampaita kiristellessä. Se tietty näkyi koirassakin.

Koe oli PON-kerhon järjestämä ja se oli Auran yhtenäiskoulun sorakentällä. Tuomarina oli Ralf Björklund. Liikejärjestys oli sekoitettu (muistan sen verran, että alkoi kaukkareilla ja seuraamisella ja päättyi hyppyyn). Paikkis tehtiin lopuksi.

Paikalla makaaminen 10
Superia! Nyt tiedän, että koira ei oo oikeasti tehnyt siellä mitään, koska tää tuomri on tosi tarkka. Meidän eka kymppi paikallaolosta :)

Seuraaminen taluttimetta 8,5
Muistin pitää ryhdin ja tahdin kunnollisena, se tuotti puolikkaan enemmän kuin viikko sitten. Hippu tuntui vähän vetelältä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Kumarrus… ei lisättävää. Näin silmäkulmasta, että etuosa tippui nopeasti maahan ja olin tyytyväinen. Olin huutaa harmista, kun käännyin ympäri ja näin, että koira on taas takamus pystyssä. Ei ollut yhtään hauskaa.

Luoksetulo 6,5
Sijoituin aivan idioottimaisesti lähelle merkkikarttiota eikä Hippu tullut suoraan perusasentoon, vaan jouduin antamaan uuden käskyn. Kuinka typerä voi ihminen olla?! Itse stoppi oli ihan mukiinmenevä, alkuvauhti parempi eikä valumista tullut läheskään niin paljon kuin viimeksi (nyt tiedän miten treenaan, kiitos Johannan). Oma moka harmittaa.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Siisti stoppi ja koira pysyi hyvin paikallaan. Odottaessaan kuikuili vähän ympäristöä taakse.

Noutaminen 8
Hyvä vauhti kapulalle, sitten nosti hiiiiitaaaaaasti ja mietin että mitä se nyt säätää. Palautti ravilla, luovutusasento hyvä, pomppasi seisomaan heti luovutuksen jälkeen.

Kauko-ohjaus 9,5
Maahanmenot oli aivan kammottavan hitaat!! Yöks. Istumaan nousut nopeat, kaikki vaihdot teknisesti oikein hyviä. Huvittavaa, että tää liike oli mun murhelistalla ykkösenä ennen kokeita ja se on ollut kummallakin kerralla tosi hieno.

Estehyppy 5
Tän vitosen otan omaan piikkiin. Olin tosi kireä tuon kumarruksen jälkeen ja tässä vaiheessa tuntui että aivan sanoinkuvaamattoman sama mitä lopuista liikkeistä edes tulee. Hippu hyppäsi yli, ei mennyt ekalla käskyllä istumaan, käskin uudestaan mutta se hyppäsikin uudestaan yli. Ennakoinniksi tuomari kai sen sitten katsoi, pohti pitkään ja antoi vitosen, olin jo sanomassa eiks tää nyt oo selvä nolla kun oli näin ka-ma-la.

Kokonaisvaikutus 9
Ulkopuolisen silmään yhteistyö ilmeisesti näytti hyvältä, vaikka itsestä tuntui aika paljon kaikelta muulta. Ja ihan noin huomautuksena, että luokan parhaat pisteet kokonaisvaikutelmasta… ;)

yht. 148 p. -> AVO2

Saimme 2. parhaat pisteet yhdessä toisen koirakon kanssa, ja arvonnan jälkeen sitten kolmannen palkinnot.

Hippu

Neljä pinnaa enemmän kuin viikko sitten, tällä kertaa kutonenkin siitä maahanmenosta olisi riittänyt ykköseen. Lievästi kyllä jurppii, että nolla tulee tollaisesta liikkeestä, mikä koiran ihan oikeasti pitäisi osata vaikka unissaan (varsinkin kun se kokeissa käyminenkään ei ihan ilmaista ole).

Olosuhteita ei pitäisi syyttää, mutta pohja kyllä vähän mietityttää: se oli soraa. Olen melko varma, että kaukojen hitaus johtui pääasiassa siitä. Muista liikkeistä voi sitten vaan arvailla.

Tallennettu kategorioihin Koe, Toko | 45 kommenttia

Jälkisolmu

Pari viikkoa sitten olimme Hipun kanssa VSPK:n pelastuskoirien treenileirillä Mustialan maatalousoppilaitoksessa Tammelassa. Jäljestimme Hipun kanssa koko viikonlopun maatalousoppilaitoksen pihapiirissä ja puistoalueella. Paljon ehdittiin: nostoja + valintaa, pituutta ja kulmia, lyhyttä ja motivoivaa – maalimies jäljen päässä! – ja purkkipalkkoja.

Viikonlopun aikana sain vahvistuksen sille, mitä olen pohdiskellut jo jonkun aikaa: Hippu on epävarma. Se lähtee töihin kovin innoissaan, mutta smellerin nähdessään se muuttuu vähän vältteleväksi ja epäröiväksi. Jäljestäminen on kovin haparoivaa ja se katsoo minua vähän väliä. ”Onks tää hyvä? Ai ei? Ai on? Ai kehut? Ai tännekö? Vai tänne? Onks tässä kulma? Jatkanko tätä vai tota? En oo ihan varma haiseeko tää samalta vai eriltä.” jne. Apua! Mitä oon tehnyt mun hienolla jälkikoiralle?!

Luulen, että tunnistus tuli liian haastavana mukaan jäljestämiseen ennen kuin se oli Hipulle täysin selvää esineillä. Se selittäisi epävarmuuden. Nyt olemme tehneet kovasti töitä itsetunnon kohottamisen eteen. Hippu on saanut muutamia kertoja löytää maalimiehen jäljen päästä. Lisäksi olen käyttänyt ruokapurkkeja jäljellä, jotta koira on saanut taas oikeasti löytää jotakin. Seuraavaksi taidetaan ottaa vähän esineitä.

On inhottavaa huomata, että on taas kerran ihan itse saanut koiransa tuntemaan olonsa ikäväksi. Huojentavaa on se, että itsevarmuuden lisäämiseen on aina selvä ja toimiva resepti: palaa perusteisiin ja tee ne paremmin. Niinpä haukuin itseni peilin edessä, potkaisin itseäni ahteriin ja ilmoittauduin Annan kanssa Koirakoulu Vision pitkänmatkalaisten tunnistusjälkikurssille.

Ensimmäinen kurssikerta oli viime lauantaina. Harjoittelun ensimmäinen vaihe on opettaa koira pitämään kuonoaan ohjaajan kädessä olevassa purkissa ja sen jälkeen telineessä olevassa purkissa. Vielä ennen seuraavaa kertaa olisi tehtävänä opettaa koira laittamaan kuono ensin kädessä olevaan purkkiin ja siirtymään sen jälkeen telineelle ja laittamaan kuono telineessä olevaan purkkiin.

Koska treenejä on harvakseltaan viikonloppuisin, pidämme muiden kurssilaisten kanssa yhteyttä facebook-ryhmässä ja seuraamme ja kommentoimme toisten treenejä videoiden avulla. Pitäisi videoida kyllä treenejä paljon paljon enemmän! Varsinkin tästä ensimmäisestä voitte huomata, kuinka onnettoman myöhässä ohjaajan ehdollisen vahvisteen ajoitus on.

Tallennettu kategorioihin Jälki, Pohdintaa, Tunnistus | 48 kommenttia