Tapanin tuhoja

Tapaninpäivänä ja tiistaina vietettiin Virttaalla 32 tuntia ilman sähköjä (onneksi Tapanin iltapäivästä pieni osa saatiin viettää vuoden viimeisillä pihakoiratreffeillä Köymärillä). Iskä nosti vettä kaivosta ämpäreillä ja koirat hoitivat tärkeää avustustehtävää, kun käytiin hakemassa juomavettä turvekammin lirikaivolta. Vaikka takkaa lämmitettiin ahkerasti, ehti talo jäähtyä sen verran, että Lillikin nukkui yön sängyssä – sillä on tavallisesti niin kuuma, ettei se juuri vieressä viihdy. Tiistai-iltapäivän vedenhakureissulla paljastui aika karu totuus siitä, kuinka paljon metsää kankaalla oli kaatunut.

tuho

tuho

tuho

tuho

tuho

Onneksi metsässä oli vähän mukavampaakin kuvattavaa…

Hippu

Lilli

Kuten korvista näkyy, tuuli oli kova vielä tiistainakin.

Hippu

Tallennettu kategorioihin Arki | Jätä kommentti

Hippu reenaa rakennuksilla

Kun erehtyy mainitsemaan jollekulle, että meillä on tänään rakennusetsintätreenit, saa melko varmasti vastaukseksi kysymyksen siitä, että rakennuksiako siellä etsitään. Hehheh. No ei etsitä. Vaan me etsitään rakennuksissa!

Saimme Hipun kanssa ekstrapaikan VSPK:n rakennusetsintäryhmästä täksi talveksi. Ennen tätä syksyä Hipun rakennusetsintätreenit oli laskettavissa yhden käden sormilla, mutta nyt olemme lokakuun lopusta lähtien harjoitelleet viikottain. Tähän mennessä treenejä on pidetty Markuksen kotikotona (ulkorakennuksia), Vahdon purkutuomion saaneella seuraintalolla, toimistorakennuksen pölyisessä kellarissa ja tällä hetkellä treenaamme Artukaisten paloasemalla.

Hippu

Rakennuksissa etsiminen eroaa aika paljon maastoetsinnästä. Rakennuksissa hajut voivat liikkua täysin ennalta-arvaamattomasti seiniä, kattoa ja lattiaa pitkin. Avonaiset ovet ja ikkunat, veto ja ilmastointi vaikeuttavat usein hajun paikallistamista. Rakennuksissa kertovien ja rullalla ilmaisevien koirien valeilmaisun riski voi olla isompi, ja haukkuva koirakin saattaa ilmaista tyhjän seinän edessä täysin varmana siitä, että maalimies on jotenkin onnistunut ujuttautumaan seinän sisälle.

Hippu on tehnyt kaikki harjoitukset suorapalkalla, jotta se oppisi menemään aina ihan ihmisen luo asti ja aloittaisi ilmaisun vasta, kun täysin varmasti tietää, missä etsittävä on. Se on harjoitellut erilaisten portaiden kiipeämistä ja pressujen ja tavararöykkiöiden ylittämistä. Uusi asia on ollut myös ylhäällä (50 cm lattiasta, siis siten, että Hippu kyllä ylettyy kun nousee kahdelle tassulle) olevat maalimiehet. Lisäksi yritän koko ajan kiinnittää huomiota koiran ohjattavuuteen. Jatkossa Hipun on tarkoitus harjoitella raollaan olevien ovien ja kaappien avaamista. Se on sen verran varovainen, ettei tunge itseään esimerkiksi raollaan olevasta komeron tai vessan ovesta, vaan alkaa ilmaista oven ulkopuolella. Muuten Hippu on saanut paljon kiitosta reippaudestaan. Se selvästi toteuttaa itseään treeneissä, kun ei muualla oikein uskalla!

Tallennettu kategorioihin Haku, Rakennusetsintä | Jätä kommentti

Hyvää joulua!

joulukortti

Tallennettu kategorioihin Arki | Jätä kommentti

Ranka on ok!

Lillin ranka kuvattiin tänään KoiraKissaklinikalla. Eläinlääkärinä meillä oli aivan ihana Sonja Westerholm. Hän tunnusteli ensin Lillin läpikotaisin ja tarkisti nivelet. Sekä jalat että kaula ja niska olivat ok, samoin polvet: ei vettä tai lämpöä. Selkää Lilli aristi, kun eläinlääkäri paineli alaselässä lonkkien yläpuolella olevaa aluetta. Sitten katsottiin vielä, miten Lilli liikkuu. Eläinlääkäri oli samaa mieltä kuin minä, eli koira liikkuu hyvin eikä onnu. Päätettiin ottaa röntgenkuvat takaselästä ja lonkista. Rauhoitusta varten tarkastettiin vielä sydänäänet ja limakalvot, jotka olivat kunnossa. Lilli on kyllä aivan huipputyttö, antoi eläinlääkärin käännellä ja väännellä ja kopeloida ihan niin paljon kuin oli tarvis. Se oikein nauttii ihmisen käsittelystä!

Selkä oli ok. Ensimmäisestä kuvasta eläinlääkäri näytti, että yksi nikamaväli saattaisi olla painunut, mutta lonkkakuvassa väli näytti normaalilta, joten ei huolta. Oikea lonkka on kauniisti lonkkamaljassa. Vasen lonkka sen sijaan ei ollut niin hyvin asettunut ja lantioluussa oli epämääräinen muutos lonkkamaljan kohdalla, eläinlääkärin mukaan lonkan pää näytti vähän ärtyneeltä. Hänen mukaansa se saattoi johtua paitsi törmäyksestä myös siitä, että kasvuvälit ovat vielä auki. Kasvuun liittymistä tukisi myös se, että kipuilu on ollut epäsäännöllistä eli sitä olisi eniten silloin, kun Lilli kasvaa nopeammin. Jos oireilu jatkuu, otetaan uudet kuvat puolen vuoden päästä – joka tapauksessa lonkat kuvataan uudestaan, kun Lillille tehdään virallinen terveystarkki.

Lilli sai kahden viikon kuurin tulehduskipulääkettä lonkanpäätä rauhoittumaan. Kivun lievittyessä Lillin pitäisi alkaa liikkua tasapainoisemmin, jolloin selkä ei menisi niin helposti jumiin. Tasapainoisen liikkumisen auttaa sitten myös oikeaa kehitystä. Eläinlääkärin suosituksesta käymme edelleen fysioterapiassa ja myös hierojalla. Nyt iso rakenteellinen vika on kuitenkin suljettu pois. Jee!

Tallennettu kategorioihin Terveys | Jätä kommentti

Operaatio nouto

Meidän koirat eivät ole luonnostaan erityisen innokkaita noutajia. Hippu hakee palloa, mutta ei siksi, että se heitettäisiin uudestaan, vaan siksi, että siitä saa namin. Se kantaa tavaroita silloin kuin huvittaa eikä sitä yleensä huvita tuoda niitä ihmisille. Jos olisin ollut fiksu, olisin vahvistanut tätä jo pentuna. No, en ollut… enkä muuten ollut Lillinkään kanssa. Pitikös niistä virheistä oppia jotain?

Olen opettanut Hipulle noudon alkeita pehmeällä patukalla. Nouto on ollut Hipulle jotenkin tosi vastenmielinen liike, mikä johtuu varmaan suurimmaksi osaksi siitä, että minusta se tuntuu kovin haastavalta opettaa. Olen viime keväästä alkaen seuraillut meidän pelastuskoiratreeneissä rullakoiria ”sillä silmällä”, siis noudon opettamista (ja mahdollisesti joskus myöhemmin toiselle pelastuskoiralle rullailmaisun) ajatellen. Viime viikolla otin härkää sarvista ja tässä tulos:

Hippu

Olen opettanut Hipulle noutoa nyt useammassa eri palassa, eri osa-alueita kerrallaan, eikä vielä siis ole tietoakaan varsinaisesta ketjusta. Aluksi opetin Hipun tarttumaan kapulaan ja nostamaan sen maasta. Toisena juttuna olemme opetelleet kapulan kanssa kävelemistä ohjaajaa kohti. Kolmas osa-alue on kapulan luovuttaminen ohjaajalle eli Hippu tuo kapulan mulle käteen.

Tällä hetkelä Hippu harjoittelee istumista kapula suussa ja ennen kaikkea kapula suussa istuutumista. Kun se sujuu hyvin, aion siirtyä harjoittelemaan kapulan pitämistä perusasennossa ja sen jälkeen tulemista perusasentoon kapula suussa. Nouto ei oikeastaan enää tunnu niin vaikealta, kun harjoittelee kaikkia pikkujuttuja erikseen. Noutaminen ei todellakaan ole Hipulle mikään suuri ihastuksen kohde: typerä puukapula on sille vain ja ainoastaan väline, jonka avulla saa ruokaa.

Pikku-Lillikin on harjoitellut noudon alkeita. Lilli aloitti samasta kuin Hippu: ensin kosketaan kapulaa kuonolla, sitten pitää avata suu, sitten tarttua maassa olevaan kapulaan. Kipeän selän takia en ole vielä uskaltanut edetä Lillin kanssa siihen vaiheeseen, että se nostaisi kapulan ilmaan – tuo pieninkin noutokapula kun on loppujen lopuksi aika painava. Lillin selkä muuten kuvataan keskiviikkona.

Tallennettu kategorioihin Toko | Jätä kommentti