Hajukoiran kouluttaminen on tiedettä ja taitoa.
Vietimme Annan kanssa hienon viikonlopun Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa Haureka!-hajukoiraseminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin hajuja, hajuaistia ja hajukoiran kouluttamista. Seminaarin järjestivät koirien hajutyöskentelyyn profiloitunut koirakoulu Jobs for Dogs ja K9 IlMa Global Training.
Seminaarissa tietoaan jakoivat kaksi hajukoira-ammattilaista. Hollantilainen tutkija Adee Schoon on väitellyt tohtoriksi koiran kyvystä tunnistaa ihmisen ominaishaju. Hän on toiminut tutkijana Leidenin yliopistossaan. Tätä nykyä hän työstekentelee poliisin hajutunnistuskoirien parissa ja on mukana hajutunnistusrottien ja miinakoirien koulutusprojekteissa Norjassa ja Belgiassa. Toinen puhuja oli Suomen varmasti arvostetuin hajutyöntekijä, Poliisikoiralaitoksen opettaja Ilkka Hormila. 40-vuotisen uransa aikana hän on vastannut poliisin hajutunnistuskoirayksiköstä, kouluttanut partio-, ruumis- ja räjähdekoiria ja ollut kouluttamiensa koirien kanssa myös operatiivisissa tehtävissä.
Adee Schoon käsitteli lauantaina hajuja ja niiden havainnointia. Kävimme sananmukaisesti molekyylitasolla: mitä hajut ovat, voidaanko niitä mitata ja miten – hajuainetta kyllä, mutta hajut ovat yksilöllinen kokemus, jota voidaan tutkia vain tutkimalla aivojen toimintaa! Hajun perusteella etsivät koirat etsivät nimenomaan sitä, mikä on kaasuuntuneena hajulähteen yläpuolella. Ja sepä ei välttämättä olekaan ollenkaan yksinkertainen asia… Schoon käsitteli hajuun vaikuttavia asioita – materiaalin molekyylien epävakautta, ympäristön lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta; erilaisia kontaktipinta-aloja ja pitoisuuksia; yksinkertaisia aineita (joissa on vain yhdenlaisia molekyylejä) ja yhdistelmäaineita (joissa on vähintään kahdenlaisia eri molekyylejä). Kaikki tällaiset asiat pitäisi muistaa ottaa huomioon harjoituksia suunnitellessa: mitä koiralle ihan oikeasti opetetaan (humanistihan menee ihan pyörälle).
Hajut havaitaan ympäristöstä hajuaistin avulla. Hajuaistilla pystyy kuitenkin haistamaan vain ne hajut tai hajujen komponentit, joille on olemassa oma reseptori. Ihmisellä on hajureseptoreja noin 380. Koirilla niitä on noin 875. (Vertailun vuoksi: ihmisellä on 3 reseptoria väreille, koirilla 2, ja me vielä sanomme niiden näkevän värejä huonosti…) Reseptorit uusiutuvat 30-60 päivän välein: kuolleen repseptorin tilalle syntyy uusi, mutta se ei välttämättä ole samanlainen, vaan erikoistuu sellaiseen hajuun, jota koira tarvitsee usein. Lisäksi tietyillä hajuilla harjoittelu vahvistaa hermoratoja hajureseptorien ja aivojen välillä. Hajuaistia on siis mahdollista muokata koiran työtä paremmin vastaavaksi! Tärkeää: Hajut vaikuttavat sekä tiedostamattomaan (pelot, lisääntyminen) että tiedostettuun (etsiminen, ilmaisu) käyttäytymiseen. Hajumuisti alkaa toimia hyvin nuorena ja se on todella pysyvä: siksi esimerkiksi hajuun liittyvistä pelkotiloista on vaikea päästä eroon.
Sunnuntaina Schoonin luennon aiheita olivat ärsykekontrolli, motivaatio ja stressi – ei varsinaisesti hajuihin, mutta kaikkeen koulutukseen, myös hajutunnistukseen, liittyviä asioita. Schoon muistutti, että käytettiinpä koulutustilanteessa mitä koulutustapaa hyvänsä, koko ajan tapahtuu klassista ehdollistumista kaikkiin muihin ympäristön asioihin – myös itse koulutustilanteeseen!
Ärsykekontrollin varmistamiseksi hajutunnistuskoiran opetuksessa on tärkeää välttää ohjaamista alusta asti. Koiran tulee keskittyä etsimiseen, ei ohjaajaansa. Ohjaajasta ja muusta ympäristöstä tulee tahattomia vihjeitä tietyn käytöksen toteuttamiseen. Kun haju on koiralle ainoa luotettava vihje, joka johtaa palkkioon, voidaan puhua ärsykekontrollista. Koska ympäristössä on tietysti paljon muitakin hajuja (pakkausmateriaa, kohteen piilottajan haju, metsä/teollisuushalli/pöly jne.), on koira lisäksi saatava keskittymään haluttuun kohdehajuun. Tämä varmistetaan varioimalla jatkuvasti kaikkia muita koulutustilanteessa läsnäolevia hajuja.
Koiran motivaatiosta tiettyyn käytökseen kertoo se, kuinka helposti koira toteuttaa sen. Kynnys käytöksen toteuttamiselle eri tilanteissa voi vaihdella. Käytös ja motivaatio ovat aina yhdistelmä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sama käytös yhdelläkin yksilöllä voi joskus johtua täysin eri tekijöistä. Motivaatioon vaikuttavat palkkion laatu ja toisaalta rangaistuksen epämiellyttävyys: koira oppii kuinka sen saavuttaa, siitä pääsee eroon tai kuinka sen voi välttää. Rangaistuksella, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen, kouluttamiseen liittyy ongelma: stressi. Tiettyyn pisteeseen asti stressi auttaa oppimista (evoluutio: eläimen on opittava heti vaarallisista tilanteista). Jos stressiä on liikaa, keho lakkaa toimimasta ja sitä seuraa opittu avuttomuus. Jos koulutuksessa käytetään rangaistusta, koiralla tulee olla varmuus siitä, että se pystyy omalla käytöksellään hallitsemaan stressitekijää. Näin vältetään kuormittavan stressin syntyminen. (Schoon kuitenkin totesi, että rangaistusta käytetään tavallisesti koulutuksessa nimenomaan sellaisissa tilanteissa, joissa koiralle ei muodostu selvää loogista mallia omasta käytöksestään – esimerkiksi sähköisku luoksetulokutsun jälkeen, jos koira ei käänny.)
Kyky stressin käsittelemiseen on osittain perinnöllistä. Lisäksi siihen on todettu liittyvän emon tiineyden aikainen stressi. Lisäksi stressitasoon vaikuttavat sosiaalistaminen ja totuttaminen. Tärkein tekijä on kuitenkin se, että koiralla on mahdollisuus omalla käytöksellään vaikuttaa ympäristön stressitekijöihin. Hajutyöskentelyssä stressi ei saa olla liian korkea jo pelkästään siksi, että stressi vaikuttaa jossain määrin myös hajuaistiin! Sen vuoksi hajutyöskentelyn kouluttaminen positiivisella vahvistamisella on käytännössä ainoa vaihtoehto – emme voi pakottaa koiraa haistamaan. Meidän on lähes mahdotonta tietää, koska koira todella haistelee haluttua kohdetta, joten palkitsemisenkin ajoittaminen on tarpeeksi hankalaa. Koiran halutaan etsivän kohdetta aktiivisesti: jos kohteeseen liittyy stressi, koira ei halua kohdentaa hajua. Ja koska on mahdollista, että rangaistukset ehdollistuvat kaikkiin koulutustilanteessa mukana oleviin asioihin, voi ohjaajasta tulla stressitekijä, johon koira jatkuvasti suuntaa huomionsa etsimisen sijaan.
Don’t punish if you cannot even time your rewards correctly all the time!
Ilkka Hormila käsitteli kumpanakin päivänä asioita, jotka olivat melko lailla ennestään tuttuja: hajuerottelun ja etsimisen kouluttamista ja tunnistusetsintää. Hän näytti meille useita harjoitusvideoita poliisikoirien hajutunnistusalkeista ja lisäksi tunnistusjälkeä ajavien koirien harjoituksista. Hormila painotti huolellisen suunnittelun merkitystä ja toisaalta myös harjoitusten analysointia: voidakseen edetä on kerättävä faktaa. Olen jonkin verran purkanut tähän asti tekemiämme treenejä täällä blogissakin, ja yritänkin saada toimeksi viimeisimpien omien treeniemme videoiden esittelemisen ja kommentoimisen myös täällä… Hormila on tulossa pitämään meille treenejä Turkuun muutaman viikon kuluttua. Mielenkiinnolla odotan, mitä neuvoja saamme Suomen gurulta!
